10.10.05
Sihteerinpalsta – Lisenssi hämmästyttää ja kummastuttaa
Vuosikokouksessa tehty päätös lisenssin käyttöönotosta puhuttaa edelleen osaa jäsenistöä. Uutena aktiivina en voi kuin hämmästellä demokratiaa. Minusta kun asiasta päätetään, niin sen jälkeen mennään siihen suuntaan ja pulinat pois.
Itse olen lunastanut lisenssin muistaakseni kolmena vuonna ja niistä kahtena viimeisenä olen jopa osallistunut kilpailuihin. En hankkinut lisenssiä pakosta vaan halusta olla mukana toiminnassa ja osallistua yhteisiin hankkeisiin. Ja tietenkin saadakseni itselleni hieman vakuutusturvaa mahdollisten onnettomien sattumien vuoksi. Kukaan ei varmaan pidä rekikoirahommaa täysin riskittömänä puuhasteluna. Tämmöiselle veikolla voin tarjota unohtumattomia elämyksiä maastopyörän päällä, kun keulalla menee kolme koiraa täysillä alamäessä.
Lisenssi on voimassa aina marraskuun alusta seuraavan vuoden marraskuuhun - siis rekikoirakauden. Toisaalla tässä lehdessä on ohjeet lisenssin hankkimiseksi. Lisenssiä ei tarvita SHSn kolmen koiran luokan kisoissa. Lisenssin vuodelle 2005 on lunastanut 52 SHSn jäsentä.
Jatkossa on edelleen mahdollista osallistua kilpailukokeeseen ilman lisenssiä, tällöin kokeeseen osallistuva suorittaa kilpailukokeen varsinaisen kilpailun ulkopuolella.
Kimmo H
SHS-Kesäpäivät Nilsiässä 9-10.7
Alun perin kesäpäivien sijaintipaikaksi valittiin Maaningan Kurolanlahti, jossa olisi ollut tarjolla viihtyisä koirapaikka. Talossa sattui kuitenkin keväällä vesivahinko ja jouduimme etsimään toisen paikan. Nilsiän Rantsitalo ei tyydyttänyt kaikkia kävijöitä. Ensimmäinen lähti pois jo ennen ohjelman alkua.
Päivien isäntänä toiminut
Anu Jaakonsaari kertoi kuvin ja sanoin viime talven suuresta ranskalaisesta kisasta Grande Odysseuksesta.
Grande Odyssee grande katastrof?
Anu Jaakonsaari kertoi kuvin ja sanoin viime talven suuresta ranskalaisesta kisasta
Tänä talvena Anu osallistui myös ensimmäistä kertaa ruotsalaiseen Vindelälvsdraget-kisaan. Hänestä kisa oli mukava ja erikoinen viestikisa. Kisa alkoi joka päivä yhteislähdöllä. Näimme kisasta pienen pätkänkin videolla. Videolla näkyi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Anu osallistui joukkueessa jossa oli 7 jäsentä. Muut jäsenet olivat Keski-Euroopasta. Joukkue sijoittui toiseksi.
Koirien hallinnasta
Koirien koulutus aloitetaan pentujen opittua syömään, kertoi Anu. EI on tärkeä sana, joka opitaan tässä vaiheessa. Kupille saa tulla vasta kun siihen annetaan lupa (OKEY). Aluksi Ei-sanan teho kestää muutaman sekunnin ennen kuin pennuille annetaan lupa syödä. Kun pennut oppivat odottamaan, niin niille sanotaan ODOTA. Näin ne oppivat tärkeän odottamista kuvaavan sanan.
Pennut tulevat paikalle kun ANU huutaa puppies. Sen jälkeen ne saavat ruokaa. Näin koirat ehdollistuvat siihen, että aina kun niitä kutsutaan tapahtuu jotain mukavaa (saadaan ruokaa) ja tulevat kutsusta luokse. Anu korosti, että koulutus on syytä aloittaa jo pentujen ollessa pieniä, näin pääsee helpommalla.
Anu kertoi juoksuttavansa koiria päivittäin irti metsälenkillä. Metsäretket parantavat koirien koordinaatiota ja lihashallintaa. Tämä onnistuu sillä, että koirat pysyvät koko ajan hallinnassa ja tulevat luokse kutsuttaessa.
Poimittuja kisavinkkejä
Kisoissa Anu antaa koirille snacksiä kerran tunnissa. Snackseina Anu käyttää mm. Lemmikki Oy:n Sportti-koiranmakkaraa ja ihan tavallista tarjouspakastekalaa. Kisassa on aina tarjolla useamman sorttista evästä koirille. Joku niistä aina kelpaa ainakin useimmille koirille, Anu toteaa.
Koirien urheilujuomaan Anu sanoo uskovansa. Urheilujuomaa tarjotaan pakastepaloina. Niihin on mausteeksi voitu laittaa jotain lisuketta.
Osanottajien määrä ei päätä huimaa
Iltapäivän päätteeksi katselimme muutamia vanhoja kisavideoita. Hyvösen Juha purkitti viime talven Jongunverran ajojen videon viikolla ja saimme maailman ensi-illan Nilsiään. Heinäkuisessa helteessä saimme katsella Lieksan lumisia maisemia ja nopeita koiria. Hienoa, että pääsemme jo tammikuussa taas ajamaan Jongunjoelle – mahdollisesti jopa kahteen kisaan. Alue on lumivarma eikä jäisiä uriakaan tarvitse juuri pelätä.
Nilsiään saapuneiden määräksi saimme tarkkojen laskelmien jälkeen 25. Osa oli paikalla perjantaista sunnuntaihin. Useimmille kuitenkin riitti piipahdus paikalla lauantain aikana. Osanottajamäärästä herää kyllä kysymys – kannattaako kesäpäiviä yleensä järjestääkään?
Kimmo H
Pietilöiden matkatarha tarjosi koirille mukavan oleskelupaikan kentän reunalla.
Iglu koiravaljakkoretkeilyn tukikohtana
Muutamia vuosia sitten rakensin muutaman kerrran intiaanien kehittämän lumikiepin. Majoite rakennetaan kasaamalla ensin lunta isoon kekoon. Kasan annetaan kovettu puolisen tuntia ja sitten se koverretaan ontoksi. Tällä tavalla saa näppärän lumimajoitteen, vaikka keskelle järven selkää. Taisin yhdessä kerran yöpyäkin.
Lumimuotteihin tutustuin vajaat 10 vuotta sitten, kun rakensimme lumilinnoja ja piharakenteista lumimuoteilla. Tällöin koi suuren ahaa-elämyksen, kun havaitsin, että muotin avulla voi tehdä lumilinnoja vaikka 30 asteen pakkasessa.
Viime talvena törmäsin netissä igluun. Jenkit olivat yhdistäneet nämä kaksi asiaa ja toivat markkinoille iglumuotin, jolla rakennetaan igluja liukuvaluna.
Tilasin Icebox-muotin saman tien. Kaiken kukkuraksi välittäjä löytyi vielä Suomesta. Toimitusongelmien takia sain omani vasta helmikuun lopulla.
Iglukoulu kokoontui
Huhtikuisena päivänä rakensin kaverini kanssa iglun Haltin uuden kämpän taakse. Rakennussession aikana siinä kävi useampia retkeilijöitä katsastamassa puuhiamme. Illalla kämpässä sitten sovittiin, että rakennetaan joukolla toinen iglu seuraavan päivän hiihto- ja koiraretkien päätteeksi.
Lumi pakataan liukuvalumuottiin. Muottia voidaan siirtää heti sen täytyttyä. Pakkautunut lumi kovettuu ennen seuraavaa kierrosta.
Iglukoulu kokoontui kämpän taakse iltaruoan jälkeen. Mukaan lähti Meekojärven perinnepulkkayhdistyksen kantavat voimat, Ida ja Idan kaveri sekä ranskalainen turistivahvistus. Kouluttajina toimivat kokeneet iglurakentajat ”Igluman” Kimmo (5 iglua) ja rakennusalan ammattilainen Antti (1 iglu). Igluman nimityksen sain ranskalaiselta koiravaljakko-oppaalta, kun tapasimme muutaman päivän päästä Lossujärvellä, jonne rakentelimme jälleen uutta entistä komeampaa iglua.
Iglurakentamisen perusteet käytiin läpi rakentamisen lomassa.
Ensimmäisen kierroksen aikana rakentajille selvisi perusperiaatteet. Rakentaminen tapahtuu liukuvalumenetelmällä. Muottiin laitettavaa lunta ”lämmitetään” sekoittamalla sitä lapiolla. Jostain kumman syystä meille aina lapsena opetettiin, että pakkaslumesta ei saa tehtyä lumilinnoja. Nyt kuitenkin tätä lämmitettyä lunta luodaan muottiin ja taputellaan se sinne. Hetken päästä muotti avataan ja siirretään. Hämmästyttävästi lumikakku pysyy kasassa. Iglukoulussa lumiolot olivat melko vaikeat. Käytössä oli vain tuiskun kovettamaa tunturilunta. Lumi kaavittiin irti alumiinilapiolla. Sitten sitä poljettiin jaloilla ja lopuksi pakattiin muottiin.
Iglurakentamisen juju on keskisalossa. Iglumuotti on kiinni kepissä, joka taasen on kiinni maassa valmistuvan iglun keskipisteessä. Muottia pyöritetään iglun ympäri kerros kerrokselta. Kerroksia kertyy kahdeksan. Keskisalon pituutta lisäksi muutetaan joka kierroksella. Näin iglu saa lopullisen holvimaisen muodon, joka tuo sille kestävyyttä. Valmis iglu kestää miehen painon. Kiipesin Haltin iglun päälle neljännen yön jälkeen ja pompin siinä aikani, vaan ei romahtanut.
Iglun oviaukko tehtiin parikymmentä senttiä lattiantason alapuolelle. Näin oveen syntyy lämpölukko, joka estää lämpimän ilman virtaamisen pois iglusta. Lisäksi suljimme oviaukon kankaalla joka entisestään paransi iglun lämpötaloutta. Muotilla voi rakentaa erikoisia igluja tarpeen mukaan. Sisähalkaisija vaihtelee 240
Iglukoulu rakensi suurella innolla yhdeksän hengen voimin iglun tunnissa ja kolmessa vartissa. Kahdelta mieheltä meillä meni samanlaisen tekemiseen kahta päivää aikaisemmin neljä tuntia. Rakensimme vielä yhden iglun Lossujärvelle. Teimme siitä hieman suuremman kuin aikaisemmat iglumme. Sen tekemiseen menikin sitten jo kuusi tuntia.
Hiljaisessa iglussa uni maittaa
Iglussa on selvästi lämpimämpää kuin ulkona. Jos sisällä valmistaa ruokaa, niin sisälämpötila nousee selvästi nollan yläpuolelle. Lossujärven iglussa paistelimme plusasteissa rautua samaan aikaan kun ulkona puhalteli tunturituuli juoksuttaen lunta pitkin järven pintaa. Iglu on hiljainen majoite. Ulkona riehuvasta tuulesta ei ole tietoakaan. Vastaavissa oloissa teltassa nukkuessa koko yö menee siihen, kun kuuntelee tuulen läiskettä teltassa. Koko ajan miettien lähteekö teltta tuulen mukana.
Viimeinen kierros menossa punatakkisen ranskalaisen turistin tiukassa valvonnassa. Samanaikaisesti on kaivettu jo tunneli igluun alakautta.
Talven aikana tein useita igluja erilaisissa lumioloissa. Haltin juurella saimme veistellä lunta kovasta hangesta. Lunta poljettiin ennen muottiin laittamista. Hiihtolomalla rakentelin iglua 30 asteen pakkasessa. Kotipihassa pääsin tekemään iglu + 5 asteen lämmössä. Keli oli liian lämmin ja iglu romahti ennen valmistumistaan.
Iglu sopii hyvin tukikohdan majoitteeksi. Isompaa iglua ei yhden yön yöpymiseen juuri kannata tehdä, mutta jos samalla paikalla majoittuu useammaksi päiväksi, niin maksaa vaivan. Kilpisjärven viikon reissun aikana nukuimme kolme yötä iglussa. Unet olivat makeat verrattuna autiokämpän hikiseen tunnelmaan.
Ideoimme Antin kanssa internettiin iglujen paikkatietosivut. Iglun rakentaja ilmoittelee netin kautta valmistuneista ja vapaista igluista. Sitten vaan ajelet koirilla tuntureilla ja katselet minkä tunturin kupeessa olisi tänä vuonna rakennettu iglu vapaana. Edellisen vuoden iglusta ei ole juuri iloa ;-).
IGLUMAN Kimmo H
osoitteita
## ERILLINEN TIETOLAATIKKO ##
| Iglun etuja telttaan nähden
|
